maanantai 21. lokakuuta 2013

Bikini Challenge - Wrap Up

Kymmenen viikkoa Bikini Challengea tuli jokunen hetki sitten täyteen. Nyt jo lienee tullut selväksi, että en ohjelmaa orjallisesti noudattanut - joten tuloksissa tai niiden puutteessa saan vilkaista peiliin vielä enemmän kuin sellaiset, jotka ohjeiden mukaan menivät. Muistuttaisin kuitenkin että elämäntapamuutoksissa sekä nuhteet että kiitokset kannattaa osoittaa lähtökohtaisesti itselle, koska sinä itsehän sen työn lopulta teet.
 
Mitä sitten sovelsin? Lähdetään liikkeelle siitä, että BC:n ruokavalio on hiilihydraattitietoinen. Aloittaessa hiilarien määrä vaihtelee sen mukaan, käykö aamulla lenkillä vai ei ja loppua kohden osalla osallistujista hiilarimäärät entisestään vähenee, ja toiset taas saavat niitä kasvattaa, mikäli homma toimii ja tavoite on lähellä. Oma suhtautumiseni näin matalahiilariseen dieettiin on ristiriitainen, toisilla toimii erittäin hyvin, mutta jos arkiliikuntaa tulee paljon niin hiilarien suuri pudottaminen on jokseenkin kyseenalaista. Omalla kohdallani hiilarien riittävyyden arviointi on sinänsä haastavaa, koska voin ihan hyvin vaikka ne puurot, pastat ja perunat olisivatkin vähissä. En siis osaa kunnolla arvioida, milloin ruoasta tulee riittävästi energiaa. Järkeistin BC:n ruokavaliota siinä vaiheessa itselleni sopivammaksi, kun aloitin työharjoittelun päiväkodilla. Työ on fyysisesti hieman opiskelua raskaampaa ja siihen yhtenä osana kuuluu esimerkkiruokailu. Tämän takia siis lounalle hiilarit hiipivät takaisin BC:stä huolimatta. Lounaalla pyrin kuitenkin tekemään fiksuja valintoja, enkä usko henkilökohtaisesti että tuollainen perusruoka ketään lihottaa JOS annoskoko on kohtuullinen. Muuten noudatin ruokavaliota pääsääntöisesti, joskus saatoin iltaisin syödä esimerkiksi puuroa raejuustolla, jos olo oli vetämätön.
 
Liikuntapuoli ei tuottanut minulle ongelmia koko kuurin aikana. Olen ollut terveenä ja noudattanut ohjeitten mukaisia treenimääriä siten että salilla kävin 3-4 x viikko, ulkotreenejä tein 1-2x viikko ja aamulenkkejä tuli tavallisesti 1-3, tosin viimeisinä viikkoina jopa 5. Tähän päälle vielä arkiliikunta.
 
Siitä huolimatta, että lisäsin ruokaa ohjeitten vastaisesti, niin kehoni ei ilmeisesti saanut kuurin aikana riittävästi ravintoa palautuakseen tai etenkään kasvattaakseen lihasta. Huomaamatta siis treenien tehot ovat varmasti laskeneet ja palautuminen heikentynyt. En siis osannut tehdä kaikkea oikein. Paino putosi 10 viikon aikana noin 3,5kg, ja rasvaa lähti kehonkoostumusmittauksen mukaan noin 1,3kg. Tämän lisäksi lihasta lähti melkein kilon verran ja tästä seurauksena myös perusaineenvaihduntani on laskenut. Ei siis toiminut BC:n kaltainen dieetti minulla optimaalisesti, mutta mielenkiintoista olisi tietenkin tietää, että mitä olisi tapahtunut jos olisin ohjeita noudattanut? Olisiko lihasta lähtenyt vielä enemmän? Treenien purevuudesta kertonee jotain se, että lihasta lähti lähinnä keskivartalosta. BC:n treenit siis painottuvat voimakkaasti alavartaloon. En siis voi olla tyytyväinen omaan suoriutumiseeni, mutta sinänsä BC:n antiin noin muuten olen ihan tyytyväinen. Sain hyvät saliohjelmat, pinon ruokavinkkejä ja 10 erilaista ulkotreeniä - joita kaikkia aion hyödyntää jatkossakin.
 
Tästä jatkan nyt BC Extran kanssa. Tästä ohjelmasta löytyy huomattavasti enemmän ruokaa, ja salitreenitkin ovat hieman järkevämmän oloiset omia tavoitteitani ajatellen. En aio masentua, vaikka tuntuukin että kovasta työstä huolimatta sain huonoja tuloksia. Otan tämän oppimiskokemuksena, ja pyrin olemaan jatkossa fiksumpi.

lauantai 19. lokakuuta 2013

Kohti unelmia ja pidemmälle

Unelmavartalon tavoitteluun liittyy paljon haasteita. Moni pohtii, onko se todella sen arvoista - tietäänhän suhteellisen rasvattoman kehon saamiseen myös luopumista, tai ainakin kohtuullistamista monissakin asioissa. Vielä muutama vuosi takaperin naisten julkinen ihannevartalo oli lähempänä mallien laihaa olemusta kuin fitnesskissaa, mutta nyt tyylikkäintä on varmasti tavoitella urheilullista, kiinteää ja vahvaa kehoa.
 
Fighting
 
Vartaloihanteen muuttuminen on toivottavasti muuttanut myös syitä sen tavoitteluun. Nälkiinnyttäminen ei ole terveellistä, eikä myöskään himoliikkuminen ilman riittävää ravintoa. Nykyisin siis unelmavartaloon liittyy myös terveelliset elämäntavat, ja mitä enemmän aiheeseen tutustuu esimerkiksi blogien kauttaa, sitä enemmän huomaa että kokonaisvaltainen hyvinvointi on nykyisin trendikästä. Olen itse onnellinen tästä muutoksesta, ja yritän omassakin projektissa pitää mielessä, että tavoittelen ennen kaikkea hyvää oloa ja tasapainoa, enkä vain sitä vähärasvaista, lihaksikasta ja kaunista vartaloa. Olen monesti pohtinutkin, voisinko koskaan olla ulkonäkööni täysin tyytyväinen, tai mitä se unelmavartalo lopulta minulle on? Haluan kaikesta huolimatta pysyä naisellisena, eli hillittömän mataliin rasvoihin en edes halua. Tällä hetkellä numeerinen tavoite olisi saada rasvat ensin alle 25, ja sen jälkeen noin 20-22 paikkeille. Todella haluaisin tietää, miltä tuollaisissa rasvoissa näyttäisin. Tosin, sehän riippuu aivan siitä, kuinka paljon minulla on samaan aikaan lihasta - rasvaprosenttihan on suhdeluku.
 
 
just do it
 
Omat unelmat siis liittyy sekä hyvinvointiin että ulkonäköön. Keinoja näiden unelmien saavuttamiseksi on säännöllinen ruokailu ja tehokas liikunta - sekä se yksi olennainen eli lepo. Koen, että syy miksi BC aiheutti minulle myös lihaskatoa, on se että menin liikkumisissa suhteellisen överiksi. Elämäntapani on aktiivinen, kävelen töihin ja kauppaan, ulkoilen koiran kanssa ja kuljen matkat esimerkiksi salille aina kävellen tai pyörällä. Tähän suhteutettuna vähähiilarinen ruokavalio on liian rankka, keho ei saa rakennusaineita, kun tavoitteellistakin liikuntaa viikossa tulee se viisi kertaa ja aamulenkit päälle. Kävelin siis juuri itsekin siihen samaan ansaan josta aiemmin puhuin - kun ei osata kuunnella omaa kehoa. Toisaalta olen voinut ihan hyvin, eli en ole pyörtyillyt salilla tai nukahdellut töissä, mutta pienempiä merkkejä on ollut ilmassa, kuten se että salitreenien intensiteetti on väistämättä laskenut. Nyt siis tavoittelen unelmia maltillisemmin, paljon ruokaa ja järkevää treeniä. Yksi syy tähän että näin pääsi käymään on varmasti se meidän naisten helmasynti, eli hillitön kiire - haluan sen vartalon ja hyvinvoinnin nyt heti tänne kiitos.
 
 
sagteDaphii on Youtube, subscribe pls (: | via Facebook
 
Näissä mietteissä rauhalliseen sunnuntaihin - meillä on lunta, joten ei muuta kun koiran kanssa ulkoilemaan.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Lihaskato!

Huomenta!

Kuten otsikosta voi päätellä, kehonkoostumusmittauksen tulokset eivät olleet mieltä hiveleviä. Edellinen mittaus oli kesäkuun lopussa, ja BC:n aloitin elokuun 4. päivä. Muutosta oli tapahtunut siten, että rasvaa oli aiempaa vähemmän, mutta niin oli lihastakin. Erityisesti yläkropasta lihasta oli hävinnyt. Noudatin siis aika pitkään BC:n lihaskuntotreenejä, ja nehän ovat hyvin alavartalopainotteisia. Siitä huolimatta että olen syönyt enemmän kuin BC ''sallii'', niin kroppa on polttanut rasvan lisäksi niitä tärkeitä lihaksia. Nyt siis harmittaa ja kovasti! Mittaaja ohjeisti syömään reilusti enemmän hiilareita, sillä kaikesta päätellen minun kropalle ja aktiivisuustasolle näin matalat hiilarit eivät sovi - keho ei saa riittävästi energiaa.
 
Olen siis ilmottautunut Bikini Challenge Extraan ja tämän ohjelman ruokavalio yllättäen vastaakin aika hyvin tarpeisiini. Hiilareita löytyy enemmän ja salitreenikin on kaksijakoinen. Aion siis jatkaa syömällä enemmän, treenaamalla entistä intensiivisemmin ja jättämällä hieman aerobisia vähemmälle.
 
Kuvia en tähän hätään saanut otettua, mutta rasvaprosentti oli mittauksen mukaan 27,0%, ja laskua edelliseen mittaukseen on vain 0,3 prosenttiyksikköä. Rasvaa on palanut noin kilon verran ja lihasta melkein yhtä paljon. Paino oli mittauksessa 61,6kg, kun BC:n alussa se oli 65. Eli painon putoaminen ei kerro kaikkea!
 
Hieman masentavat tulokset saivat minut pohtimaan entistä enemmän oman pt:n palkkaamista.. Saisin sitten oikeasti yksilölliset ja minulle sopivat ohjeet.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Pt, nettivalmennus vai itsenäisyys?

Olen nyt siis noudattanut ostanut Fitfarmin Bikini Challenge Extran, jonka kanssa jatkan matkaa joulukuun alkuun saakka. Olen kuitenkin kovasti pohtinut sitä, millaista olisi valmentaa oman trainerin kanssa. Harkitsen siis ensi vuodelle oman pt:n palkkaamista - aivan kuten niin moni muukin. Nyt kaipaisinkin lukijoilta ajatuksia tästä aiheesta, kannattaako maksaa esim. 1000e Fitfarmin puolen vuoden valmennuksesta vai ei?
 
Omat tavoitteet ovat vielä epäselvät, mutta tietenkin haluan saavuttaa mahdollisimman hyviä tuloksia. Mietin myös sitä, että jatkaisinko Fitfarmin kanssa, vai hankkisinko valmentajan jostain lähempää. Tiedän, että Fitfarmin porukka saa upeita tuloksia aikaan, mutta onhan se kallis. Nyt siis kommentoikaa, jos aihe herättää ajatuksia puolesta tai vastaan. Ja millaisia ominaisuuksia valmentajalta kannattaa odottaa?
 
Tsemppiä treeneihin, nauttikaa syyskeleistä :)

Ehdottomuudesta, arvostelusta ja vähän muusta

Blogiani seuranneet tietävätkin, että en ole kaikkia Bikini Challengen ohjeita noudattanut. Olen ottanut ruokavaliosta itselleni rungon ja välillä lasken, että makroravintoaineet menisivät suunnilleen ohjeiden mukaan vaikka varsinaisia ruoka-aineita vaihtelenkin. Olen ajatellut, että tällä tavalla opin itse muodostamaan mahdollisimman terveellisen ruokavalion itselleni, ja voin samalla tehdä niitä valintoja, jotka minulle sopivat. Tämä on valinta, joka voi herättää joissakin paljon ajatuksia. Miksi maksan ohjeista, jos en niitä noudata?
 
 
Untitled
 
 
No omia rahojanihan minä tuhlaan, että siitä ei tarvitse keskustella sen enempää. En koe, että valintojeni myötä dieetti menisi pilalle, vaan käytän maalaisjärkeä. En ymmärrä, miksi itse söisin esimerkiksi jotain vihaamaani ainesta vain sen takia että joku käskee - tuskinhan minä jatkaisin sitä tämän kymmenen viikon jälkeen? Kyse on minun kohdallani pysyvien muutosten tekemisestä, ei pikadieetistä ja näin ollen koen sopivien ratkaisujen etsimisen järkevänä. Samalla opin suunnilleen laskemaan millaisilla vaihtoehdoilla voi muodostaa minkäkin laisia aterioita ja kokonaisuuksia. Yksi tärkeä sääntö soveltamisessa kuitenkin on; tuloksien hitaudesta/tuloksettomuudesta ei saa syyttää muita. Jos itse säätää, niin itse pitää ottaa vastuu tuloksistakin, turha valittaa että Fitfarmin ohjeet eivät toimi. Tästä oli BC:n foorumilla mielestäni hyvä esimerkki, kun valmentaja kommentoi, että on turhauttavaa antaa ohjeita ja selitellä miksi homma ei toimi, jos ei tehdä kuten käsketään.
 
 
(5) Tumblr
 
 
Tavallaan ihailen niitä, jotka noudattavat ohjelmaa täysin ohjeiden mukaan. Jos ruokavalio toimii, niin mikäs siinä, sehän tässä on tarkoituksena! Onnittelut ja hatun nostot niille, jotka tähän ovat pystyneet. Se vaatii paljon kuria ja luonnetta, ja on varmasti tuonut tulostakin. Yhtä asiaa en kuitenkaan ymmärrä. Ja se on ihmiset, joille tämä ei toimi, ja siitä huolimatta ohjeita noudatetaan pilkun tarkasti kuuntelematta omaa kehoa laisinkaan. Nämä ohjeet on samat kaiken kokoisille, kaiken tasoisille ja ikäisille ihmisille, joten mielestäni on suhteellisen luonnollista, että kaikille ne eivät vain sovi. Massaohjelmissa on aina se riski, että liikunta tai ruokavalio ei itsellä toimikaan. Suurimmalla osalla toimii, mutta joukkoon mahtunee aina myös poikkeuksia. Tällä tarkoitan nyt sellaisia tapauksia, että on esimerkiksi pyörrytty ruokakaupassa tai nukahdettu töissä, kun on vedetty itselle liian matalilla kaloreilla tai viuhdottu se viikon viideskin aamulenkki, vaikka kroppa sanoo itseään jo irti. Miten ihmiset voivat olla niin yksinkertaisia, että heräävät vasta sitten oman kehon vointiin, kun mennään jo pahasti yli?
 
Tired.
 
Tiedän kirjoittavani nyt kärjistäen, mutta ei kai kenenkään unelmavartalo ole terveyttä tärkeämpää? Tai ei kai kukaan kuvittele, että kun 10 viikkoa vetää täysillä ja sitten palaa vanhoihin tapoihin niin kroppa pysyy silti hyvässä kunnossa? On monia tapoja tehdä muutoksia, ja itselleni olen kokenut parhaaksi, että opettelen samalla uusia ruokailutottumuksia kun projekti etenee. Toisille ehdottomuus sopii paremmin, ja oppia tulee siinä samalla ja lopullinen muutos tehdään sitten kuurin jälkeen. Ennen kaikkea haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät kuunnella omaa kehoaan ja havainnoisivat sitä miltä itsestä tuntuu. Kaikki ei sovi kaikille, ja jos tahtoo yksilölliset, varmasti toimivat ohjeet niin oma valmentaja on paras vaihtoehto - silloin ohjeita voi muokata jos joku asia ei toimi. Ei siis arvostella jyrkästi muiden tyylejä, ja pidetään se terveys etusijalla, niin fyysinen kuin psyykkinenkin!

lauantai 12. lokakuuta 2013

Loppusuora!

Haudihau! Se olis virallisesti viimenen päivä BC:tä alkanut. No mites on mennyt, mitä jäi käteen ja miten tästä eteenpäin? En siis kaikesta hiljaisuudesta huolimatta ole dieettiä lopettanut, vaikka soveltaen tässä on menty jo jokunen viikko. Eilen pidin välitankkausta, ja söin kotona tehtyjä burrittoja. Mitään ns. herkkuja ei kuitenkaan suusta alas mennyt.
 
 
luxury | Tumblr
 
 
Jatkon kannalta suunnitelmat ovat suhteellisen selkeät. Jatkan ensi viikon vielä näiden ohjeiden mukaan. Minulla on keskiviikkona varattu aika kehonkoostumusmittaukseen, joten ainakin siihen asti elän hyvin kurinalaisesti. Tuon mittauksen jälkeen lupaan myös laittaa lopetuskuvat, ja tarkastella mitä kymmenen Bikini Challenge viikon jälkeen kehossa on tapahtunut. Myönnän, että en ole sataprosenttisesti ohjeita noudattanut, joten en voi olettaa tulostenkaan olevan sen mukaiset. Olen esimerkiksi työharjoittelussani syönyt linjastosta lounaan, ja samaa aion tehdä jatkossakin. Viimeisen parin viikon aikana olen myös siirtynyt tekemään omia kuntosalitreenejä ja käynyt muun muassa spinningissä. Muutokset treeneissä johtuvat siitä, että onnistuin murjomaan polveni porrastreeneissä, joten kaikki harjoitukset eivät ole yksinkertaisesti olleet mahdollisia viimeisen parin viikon aikana. En kuitenkaan ole jäänyt sängyn pohjalle makoilemaan, vaan jatkanut harjoittelua niiltä osin kuin se on mahdollista.
 
 
Abs
 
Ensi viikko on niin sanottu väliviikko, jos meinaa jatkaa BC Extraan. Ja minähän jatkan. Tämä viimeinen pyrähdys kestää vain neljä viikkoa, ja olen kovin motivoitunut taas ottamaan hieman tiukemman asenteen. Kuukausi menee hujauksessa, ja sitten sen jälkeen voin harkita jonkinlaista ylläpitovaihetta. Yksi mutta tässä kuitenkin on matkalla. Eli Extra alkaa 21.10, mutta minulla on kuitenkin erään hyvän ystäväni polttarit 28.10 ja siellä aion pitkästä aikaa juhlia ihan kunnolla. Tämä on ainut kertainen tilaisuus viettää moista juhlaa, ja kun kavereita saapuu kerrankin paikalle ympäri Suomea, niin en halua rajoittaa omaa fiilistäni tarkkailemalla syömisiä. Teen siis tällaisen valinnan täysin tietoisesti ja omalta osaltani Extra starttaa kunnolla vasta 30.10. Mielestäni juhlia voi, vaikka noudattaisikin dieettiä, mutta koen että olen luopunut monista tilaisuuksista erilaisten ohjelmien takia, ja nyt en sitä halua tehdä. Hauskaa voi olla ilman alkoholia ja mässyjäkin, mutta sallin itselleni tällä kertaa mahdollisuuden irroitella kunnolla. En tiedä, miksi tätä selittelen, koska itsehän tästä myös seuraukset (eli turvotuksen ja krapulan) kannan.
 
 
Slike vremenske crte | via Facebook
 
 
Seuraavat kaksi viikkoa noudatan sovellettuja ohjeita, treenaan kunnolla ja annan kropalle lepoa jos se sitä tarvitsee. Mitä ne sovelletut ohjeet omalla kohdallani tarkoittaa, niin lyhykäisyydessään tätä: aamulla toisinaan puuroa vaikka en kävisi lenkillä, lounas linjastosta sen mukaan mitä tarjolla on - kuitenkin fiksuja valintoja tehden, kasviksia vapaammin, esim. porkkanaa saa syödä, samoin rasvat korvaan joskus avokadolla jne. Soveltaminen ei siis tarkoita pullaa, karkkia tms. herkkuja, vaan terveellistä, hyvää ruokaa!
 
Näillä tunnelmilla siis eteenpäin, mites muilla? Onko ketään BC:läistä ruudun toisella puolella?
 
 
 
Ass
 
Tästä kyykkymotivaatiota ;)

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Vuoristorata

Nyt on pakko sanoa, että alkuviikon mahtifiilis on juossut matkoihinsa ennen kuin ehdin siitä kauaa nauttia! Olen tottunut siihen, että tällaisen pitkäkestoisen projektin aikana tunnelmat vaihtelevat laidasta laitaan ja että tulosta saadakseen pitää kestää myös niitä alakuloisempia hetkiä. Juuri nyt kuitenkin ahdistaa! Pidin Bikini Challengen toisen tankkauspäivän maanantaina - siitäkin huolimatta että olin juuri iloinnut tuloksista enkä olisi tankkausta välttämättä tarvinnut. Maanantain jälkeen uudelleen ruotuun pääseminen onkin ollut hyvin, hyvin haastavaa, enkä ole siinä täysin onnistunut. Eilen lounaalla naamaan upposi sekä leipää että juustokierrettä ja tänään nautin aterian kanssa jälkiruokaa rahkan muodossa.
 
Without struggle there is no progress
 
Jostain syystä mielihalujen hallitseminen herkuttelun jälkeen on aina vaikeampaa kuin pidemmän kieltäytymisen aikana. Tästä syystä en uskalla ottaa käyttöön herkkupäivää esimerkiksi kerran kahdessa viikossa, koska pelkään sen jäävän pahasti päälle. Nytkin yritän kamppailla himotuksia kohtaan ja tsempata itseäni kohti ulkotreeniä. Hieman yllätten myös treenit tökkii, osittain johtunee kylmästä säästä ja osittain huonosti nukutuista öistä. Nyt kaipaan vinkkejä siihen, miten tästä taas päästään uuteen nousuun?! Muutama viikko jäljellä ja kisaväsymystä ilmassa.. Potkin itseäni henkisesti päähän - voisin saavuttaa vaikka miten hienoja tuloksia kun vain kerrankin pysyisin ruodussa!